So there it was, the thing we dread the most
Time had caught up with us. The thread ended
I felt betrayed and disappointed. Was that really it?
And looking down at myself lying on the ground of Piraeus harbor
Snowflakes falling down on me
That night the Bosphorus froze
Sung:
Viimeistä virttään kirjoittaa
Harva meistä saa
Muistoihin jää
Laulumme tää
Päättyy ikävään
Kaiussa vuosisatojen
Haaveissa kuolleiden
Kohtaavat päät
Tähdissä näät nyt sen
Ikuisuuden
Spoken:
We watch the sand trickle, anxious about its steady flow
But what we really fail to see is that, at any minute
The glass might just burst into pieces
You see, it’s not about what you take with you, it’s about what you leave behind
And there, on the side of a lion, this story found its end
Sung:
Viimeistä virttään kirjoittaa
Harva meistä saa
Muistoihin jää
Laulumme tää
Päättyy ikävään
Kaiussa vuosisatojen
Haaveissa kuolleiden
Kohtaavat päät
Tähdissä näät nyt sen
Ikuisuuden