Verikammariin on koottu osa mennyttä
Osa taidetta ja osa silkkaa roskaa
Yhteinen piirre on aina ollut kaikilla
Elävästä on tehty täällä kuollutta
Olen keräilijä, kenties hieman liikaakin
Mutten koskaan ole kiinnostunut ajasta
Mietin aina kuinka paljon joku on kärsinyt
Jollen itse häntä hautaan raahannut
Verikammariin on kuollut moni kristitty
Vaikka kyse on ollut ihmisistä yleensä
Kuten näytelmässä Faustkin antoi sielunsa
Annoin itsekin sen sarvikruunulle
Olen kirjailija, kenties liikaa tuumaillut
Mutten koskaan ole kiinnostunut rajoista
Mietin aina kuinka paljon joskus kirjoitin
Sillä väreistä on loisto haalennut
Verikammariin on koottu moni kohtalo
Ajanhuoneen nurkkiin jäänyt maatumaan
Vaikka tyhjyydessä olen aina hallinnut
Myrkynvihreää ja rikkonaista mustaa